Vuodet lastuja, vuole pois, et saa mitenkään tylsäksi terää. Hautaan astu ja kuole pois ja toivo että joku samalla herää
26.12.2009
Kello 23:55
Musiikki Eppu Normaali - Kalkkiviivoilla
Sain torstaina kaikkien muiden joululahjonen ohella jotain aivan ihanaa, nimittäin Eppu Normaalin
Jackpot boksin. Se sisältää kuus cd:tä, jotka sisältää yhteensä 101 Eppujen klassikkoa. Oon kuunnellut
näitä levyjä tässä nyt eilisen ja tän päivän (tai lähinnä illat), ja voi että... En tiedä onko tää
tullut mulle jo äidinmaidon mukana vai mistä ihmeestä, mutta kenenkään muun musiikki ei vaan vedä tälle vertoja.
Ei kenenkään. Se on niin ihanaa, kun näitä kuuntelemalla saa ittensä ihan melkein ihan mille tahansa
tuulelle. Lainelautailevan lehmän maha rock'n'rollista tulee tosi iloselle ja riehuvaiselle fiilikselle
ja sitten vaikkapa Kalkkiviivoilla-biisiä kuuntelemalla voi tulla surulliseks. Tosi monista biiseistä
tulee rakkauden kaipuu. Sitten on myös pari biisiä millä saan ainakin itelleni niin sanotusti vähän hönön
olon :D Ja erilaisista tunteista vankka aasinsilta eilisiltaan, kun mua "vähän" vitutti. Yhtään en
muista koska viimeks oisin pyörinyt noin rankasti itsesäälissä. Olin menossa nukkuun ja yhtäkkiä päähän
tulvi ajatuksia tyyliin "ehkä mä vaan oon täyspaska ihminen", "kai mun elämän on tarkotus olla näin
vittumaista ja yksinäistä". Ihan kun mulla ois joku kakssuuntanen mielialahäiriö. En yhtään muista
tai ymmärrä mistä se tuli, mutta menin vaan sänkyyn makaan ja itkeen ja kirosin itteeni ja elämääni
ja kaikkee. Ja sitten jossain välissä lopulta nukahdin ja aamulla heräsin ihmeissäni ja mietin mistä
moinen. En tiä, mutta jos leikkisin ennustajaa voisin sanoo, että seuraava samankaltanen tulee uutena
vuotena, kun kaikki muut riekkuu jossain kavereiden kanssa ja mä istun kotona. Mutta nyt vois mennä nukkuun,
ennen kun taas iskee joku kohtaus! :--p
Try to ride out the storm whilst they'll make you believe, that they are the special ones
20.11.2009
Kello 00:39
Musiikki Muse - Unnatural Selection
Argh! Ei, en ole kuollut possunuhaan tai mihinkään muuhunkaan elämää vakavampaan
sairauteen. Oon vaan niin perkeleen väsynyt. En ehdi päivittään mun "pinnallista" blogia saati
sitten, että ehtisin kirjottaa mitään "syvällistäkään" ylös. Mutta nyt totesin, että on mainiosti
aikaa tulla tänne kirjottamaan, koska perjantaisin ei ole koulua, eikä väsytä. Voin siis valvoa
huoletta!
Voisin alottaa vaikka mun tatuointi-ideasta, joka on ikään kuin itestään parantunut vaan
entisestään. Teksti, jonka haluan pienellä niskaani, on edelleen
The Fool, mutta en haluakaan
enää sitä timangia. Sen sijaan haluan kruunun. Koska fool meinaa hölmön lisäksi myös narria ja kruunu
olisi tietty yhtä kuin kuningas. Ja näin mulla olisi täydellinen setti :) Se voisi olla hieno niinkin,
että molemmat tulisi niskaan. Kruunu yläpuolelle ja teksti siihen alle. Tosin jos mun niska on täynnä
luomia (en tiedä, kun en oo ikinä nähnyt), se voi tuottaa ongelmia :( Veli oli vähän huolissaan, että
eihän tuommosta tatuointia kannata ottaa, jos sitä sitten katuu. Ensinnäkin, siinähän mulle on sitten
hyvä motivaatio tulla rikkaaksi ja hankkiutua johonkin kalliiseen laserleikkaukseen, jos se sillä
katoaisi. Ja toiseksi, musta ei varmaan ikinä tule niin "kypsää", että osaisin katua sitä, että mun
niskassa lukee
hölmö.
Ja nyt alko kai sitten väsyttää. Tai ainakin unohdin kaiken, mitä oon tässä mietiskellyt viimeset
viikot kaiken normaalin ajattelun lisäks. Höh.
You seem like you’re impossible now, You want love, you want me to show you how
14.08.2009
Kello 22:19
Musiikki Uh Huh Her - I See Red
Vietin äsken puhelimen ääressä harvinaisen laadukkaat kolme varttia ja nyt on pakko tulla
kertomaan puhelun aiheuttamista ajatuksista ja muista siihen liittyvistä asioista.
Voi tulla
pitkä ja jännä teksti, en edes yhtään tiedä mistä alottaa.
Jos vaikka ensimmäisenä vähän pientä itsensä tutkiskelua... Kuulin, että mulle on vaikee
sanoo ei, ja tää oli kiva kuulla koska tää on ihan uus juttu. Ymmärrän kyllä hyvin minkä takia
se voi olla vaikeeta. Oon ikävä kyllä mahdollisesti hiukan sitä laatua, joka on tottnut saamaan
haluamansa. Kyllähän se kyrsii kun asiat ei mee niin kun haluais. Lisäks mulla on aikoinaan ollut
kaveri, jonka päätä pystyi kääntämään vähän kuinka huvitti ja huomaamattani sitä pyöritinkin aika
rajulla tahdilla siihen suuntaan mikä itseä milläkin hetkellä miellytti. Oon tajunnut sen vasta nyt myöhemmin.
Lisäks tässä tulee taas tää vainoharhasuus, kyseenalaistaminen ja herkkyys. "Ei? Miksei? Etkö
haluu olla mun kanssa? Onko toi nyt joku tekosyy olla olematta mun kanssa?" Mä en vaan osaa
vastaanottaa niitä kahta kirjainta edes tällä iällä :D Ainakaan justiinsa siinä kohtaa kun
tilanne on päällä. Oikeesti saatan päästä siitä yli jo viidessä minuutissa kun on uudet suunnitelmat ja kaikki.
Sitten haluan puhua myös luottamuksesta ja siitä mitä se merkkaa mulle ihmissuhteessa.
Mitään ihmissuhdetta ei oo, jos ei oo luottamusta. Luottamusta on kun ei salata tärkeitä asioita
toiselta. Luottamuksen menettää kun puhuu seläntakana kuraa, ja se josta on puhuttu kuulee sen
kuran joltain muulta. Luottamus pysyy, kun se josta on puhuttu kuulee sen kuran puhujilta. Eli
kyllä mut saa haukkua selän takana kunhan muistaa mainita asiasta myös mulle ;D En tiä, kun en
ikinä oo seurustellu, mutta pettämisenkin antasin varmaan anteeks ihan vaan että jaha, mukavaa
että mainitsit, kunhan et hankkinu tauteja. Mä en muutenkaan tajua minkä takia seksi on niin
iso asia. Jotkut tykkää seksistä, jotkut tykkää elokuvista. Eikö elokuviin saa mennä kavereiden
kanssa enää siinä kohtaa kun alkaa seurustella? Ihan niinko seriously?
Tähän mennessä oonkin jo unohtanut suurimman osan siitä mistä puhuttiin ja mitä ajattelin.
Lähimuisti on kiva jos sellasen sattuu omistaan... Aivan! Puhelun jälkeen mietin, että mulla on
taas syy olla ylpee itestäni! Mietin, että mun pieneen elämään on liittynyt aika paljon asioita,
joiden seurauksena oisin ihan hyvin voinu oikein luvan kanssa masentua, mutta en oo perkele masentunu!
Ei ne nyt mitään kuolema-asioita oo tai mitään, mutta semmosia mistä mun puolesta saa ihminen
masentua. Että vähemmätkin vastoinkäymiset kyllä jo lievästi ottaa päästä.
Sitten itserakkaudestakin vaihteeksi on asiaa, ihan vähän vaan ;) Oma äitikin sano mulle,
että mun pitäis ajatella joskus enemmän itteeni! Äitelle en teeskentele joten repikääs siitä,
oon ihan rehellisesti ei-itserakas! Tyhmää kun jotkut pitää hyvän itseluottamuksen omaavia
ihmisiä itserakkaina. Etenkin kun itellä oli joskus tapana rypee oikein kunnolla itsesäälissä
ja pidin itteeni ihan luuserina. Ja nyt kun oon päässy siitä yli niin jotkut pitää sitten itserakkaana.
Että hyvää päivää! :----)
Oon kauheen ristiriitanen! Oon herkkä, mutta silti ehkä vähän kovis. Oon myös ujo kun oon
tekemisissä tuntemattomien kanssa, mutta bussissakin huudan aina omia asioitani suunnilleen koko
kylälle (en oikein osaa kontrolloida tota volyymiani). Oon lapsellinen, mutta mulla on aivan
mahtavia kehittyneitä ajatuksia ja mietiskelen kauheesti, mihin ihan jokainen epäkypsimys ei pystykään.
Loppuun ehkä maailman randomein ajatus joka vaan tuli: Jos laihtuisin ja olisin itteeni täysin
tyytyväinen myös ulkosesti, musta tulis ihan varmana narsisti. Mun siis pitää pysyä tämmösenä, että
mieli pysyy tasapainossa :-)
I feel fine if I feel at all
13.08.2009
Kello 20:06
Musiikki The Sounds - Fire
Yks vanhenemisen huono puoli on ehdottomasti se, että aika kuluu
pirun paljon nopeempaa!
Nytkään ei kyllä tunnu yhtään siltä että tässä ois taas melkein kuukausi menny kun tänne kirjotin
viimeks...
Asiani oli kysyä, että
minkä takia kaikki on niin stnan luumuja? Ihan hyvää aluks,
mutta sitten sieltä tulee se kivi mikä ei aiheuta mitään muuta kun päänsärkyä ja kyrsimistä, kun
niin iso osa siitä luumusta on syömäkelvotonta! No toisaalta tässä kohdassa toi ajan nopee
eteneminen on ihan hyvä asia. Ei kestä sekään päänsärky sitten määräänsä enempää. Huvittaa vaan,
että jos mä nyt alan iloita että no seuraavassa elämänvaiheessa menee taas hyvin, niin käy samat
vanhat ja alamäki vaan jyrkistyy. Itellänihän ei nyt sinänsä oo mikään pielessä mutta kaikki muut
on ihan vammasia :--) Mietin välillä että oonko ihan tosissaan itserakas tai itsekeskeinen tai
jotain, mutta tuun aina tulokseen, etten oo. Kyllä mä perkele muitakin ajattelen vaikkei kukaan
sitä usko. Jotkut on sitä mieltä että asiat on hyvin kun heillä on hyvä olla eikä heitä sen enempi
sitten kiinnostakaan, mutta ite tälläkin hetkellä aattelen, että antaa muiden olla jos kerran viihtyvät.
Helvettiäkö minä heille nurisemaan jos ei heitä mun olemassaolo kiinnosta. Itestäni mä en tosiaan
löydä mitään sen kummempia luonnevikoja kun laiskuus ja vainoharhasuus. En oo puukottanut ketään
selkään tai käännellyt takkiani, joten paskaakos tässä, mulla on hyvä omatunto :D
If it's too dumb to see, or say, you still sing it
15.07.2009
Kello 14:17
Musiikki Marilyn Manson - Blank and white
Juttelin eilen kaverin kanssa bussissa ja sanoin yhdessä välissä vitsillä jotain
seuraavan suuntaista: "täytyy olla tosi erityinen ymmärtääkseen mua, ei kaikki ihan
tavikset voi mun ajatuksia tajuta". Vähän sen jälkeen aloin miettiä, että mitäköhän
joku ihminen siellä bussissa saattoi musta alkaa ajatella tuon kuultuaan, koska ei
välttämättä osannut ottaa sitä vitsinä. Kaveritkaan kun ei aina erota mun vitsejä ja
sarkasmia vakavasta puheesta. Mä aika harvoin kumminkaan enää mietin, että mitä muut
musta ajattelee. Yleensä ne on kaverit, jotka ihmettelee, että "naurokohan toi just
mulle kun se kai katto mua ja milleköhän se nauro ehkä se ei tykkää mun kengistä".
Multa noi asiat jää nykyään huomaamatta. Enkä edes tajua että kuinka mä oon yhtäkkiä
oppinut suodattaan noi ajatukset pois. Mä en vaan ajattele.
Oikeestaan mä voisin ennemmin miettiä jotain sellasta että hävettääköhän tota
olla mun kanssa, mutta se ei kehtaa sanoo sitä. Ite mä harvoin enää häpeen itteeni,
mutta mietin että jos kaverit häpee. Naamakirjassa en oo tainnut ketään vähistä
kavereistakaan ite lisätä, koska aattelen, että jos se ei halua mua sinne listaansa
näkyville. Hauskaa :-) Eniten aattelen tätä ehkä sukulaisten kohdalla. Etenkin sen
jälkeen, kun olin samalla yläasteella kahden serkun kanssa ja ne oli molemmat niin
kun ei tuntis mua aina kun nähtiin, mikä on mun mielestä harvinaisen tyhmää. Oikeestaan
mua on aina ottanu päästä se, etten oo mitenkään läheinen kenenkään sukulaisen kanssa,
vaikka serkut asuu justiinsa tossa tien toisella puolella ja muutenkin ollaan kaikki
aika lailla jämähdetty tänne yhteen ja samaan kasaan. Tai siis äitin puolelta oleva
suku koska iskän puolelta en tiä juuri ketään. Iskä on jostain Turusta päin. Mulla
vaan on aina ollut just semmonen fiilis, että oon joku suvun musta lammas :--D Tai jotain.
Tän takia oon aina vähän salassa toivonu että musta tulee isona tosi rikas ja muutan
kauas täältä, missä äitin suvun juuret on ilmeisesti aika vahvassa ja näytän kaikille
että prkl! :'D
Enkö muuten aika lahjakkaasti ja huomaamatta vaihtanut aihetta ihan täysin tossa
yhdessä kohtaa? :-)
I'll swallow up all of you
10.07.2009
Kello 17:52
Musiikki Marilyn Manson - Devour
Oh my god this isn't happening! I'm here again! So touching!
Ei vaan tyhmä pitää tätä sivua kuolleena jos tästä taas maksettiin yks vuosi.
Ja liikutuin kun totesin, että Ttypo oli yhä linkitetty aika monella sivulla, joten
oli pakko tuoda tänne vähän eloa. So awesome I love you all! Haluaisin tehä tähän
jonkun sivuprojektin minne kirjottelisin kaikkea tyhmää englanniks...
Ulkoasun lisäks tein tänne vähän muitakin ikkupikkusia muutoksia. Vieraskirjaa
ei ole enää, on vain mun sähköposti ja Cbox ja toki kaikki Facebookit ja Myspacet joissa
voi ottaa kontaktia. Sitten on tuo goodies-osio. Pientä hyväntekeväisyyttä, mutta
saa nähdä kauanko kestän ennen kun kyllästyn taas väärinkäyttäjiin :D Eipä pahemmin
muuta isoa. Eikä muutenkaan muuta! Jääkää toki innolla odottaan mitä kaikkea tänne
tulee mahdollisesti jatkossa selostettua, niin minäkin :--)
Valid XHTML &
Valid CSS
© 2007-2009 TherapeuticTypo.org
